Tuleepa aika timoinnasmainen fiilis, kun tällaisia superhienoja TOP-10 -listoja alkaa väsäämään. Kuinkahan monta dynaamista saan vielä upotettua tuonne joukkoon? Tässä joka tapauksessa tulee topit ja flopit liigan hankintojen suhteen kautta 2011 koskien.
TOP-10
1. Mikko Manninen, JJK
- Kauden tärkein hankinta. JJK:n hyökkäyspelaamisen sielu yhdessä Jani Virtasen kanssa. Luo välillä tilanteita lähes tyhjästä joukkuetovereilleen. Olisi vielä ylivoimaisempi voittaja, jos olisi itse parempi viimeistelijä.
2. Irakli Sirbiladze, Jaro
- Tuli kesällä lainalle KPV:stä ja voin rehellisesti sanoa, että olin valmis nimeämään turhaksi hankinnaksi. Aika nopeasti Sirbiladze kuitenkin syötti jauhot meikäläisen kurkusta alas ja hinasi Jaron yksin kuiville putoamistaistosta. Yhdeksän maalia 11 ottelussa ja loppukauden sopimus Jaroon kertovat tarvittavan.
3. Tamas Gruborovics, JJK
- IFK Mariehamnista hankittu keskikenttäpelaaja on pommittanut JJK:lle jo 14 maalia ja on omalta osaltaan ollut pitämässä JJK:ia pinnalla mitalikamppailussa. Taidot olivat tiedossa, mutta etenkin tehokkuus maalinteossa on ollut yllätys. Hätyyttelee 20 maalin rajapyykkiä kauden päättyessä.
4. Josh Wicks, IFK Mariehamn
- Ei Veikkaaja ihan turhaan tätä jenkkiveskaria hehkuttanut. Viimeksi Wicksin torjuntojen avulla IFK säästyi tappiolta Tehtaan kentällä viime maanantaina. Varmaotteinen ja rauhallinen maalivahti, joka on torjunut monta tärkeää pistettä joukkueelleen kauden aikana.
5. Jarkko Hurme, TPS
- Toinen liigahankinta, jonka odotin ennemminkin floppaavan kuin menestyvän. Toisin kävi. Hurme on ollut kaukana siitä viime kaudella Oulussa nähdystä jatkuvasti tilanteista ulos rynnivästä ja turhia kortteja hötkyilevästä raakileesta. Kypsää pelaamista TPS:n takalinjoilla. Tärkein pelaaja TPS:n linjassa.
6. Babatunde Wusu, JJK
- Tässä on sitten kolmas niistä pelaajista, joiden odotin floppaavan, tai olevan vähintään keskinkertaisuuksia. Niin vain Wusu toipui liigacupissa sattuneesta vakavasta loukkaantumisesta ja palasi kentille tehokkaampana kuin koskaan aiemmin liigassa. 13 matsissa 10 maalia on kova suoritus aiemmin lähinnä tuhlailuun erikoistuneelta Wusulta.
7. Shane Robinson, Haka
- Sami Ristilän suhteilla Valkeakoskelle hankittu, puutarhatontun kokoinen Robinson on ollut erittäin tärkeä, ellei jopa tärkein palanen Hakan nousussa pois putoamistaistosta. Peräänantamaton irlantilainen on valmentajansa näköinen johtaja kentällä, johon Ristilä voi luottaa illasta ja pelistä toiseen.
8. Magnus Bahne, FC Inter
- Kuten jo edellisessä jälkipyykissä totesin, niin Inter onnistui hankinnassan. Toki sinällään se oli helppoa, kun Inter tasan tarkkaan tiesi mitä sai. Hyvän johtajan puolustuksen viimeiseksi lukoksi.
9. Berat Sadik, HJK
- On täyttänyt ruutunsa HJK:ssa ainakin suurimmalta osin, mutta odotuksia taisi olla vielä hieman kovempaan suoritukseen. Vähän näyttää siltä, että Sadikin maksimitason on nyt löytynyt. Ei paras mahdollinen, mutta kelpo hankinta joka tapauksessa Mäkelän saappaisiin.
10. Henrik Ojamaa, RoPS
- Ei ole yksin pystynyt vuolemaan paskasta kultaa, mutta on saanut RoPS:n hyökkäyspeliin edes sen verran ryhtiä, että RoPS:lla on mahdollisuus maalintekoon jokaisessa ottelussaan. Tämä helmi karkaa sioilta heti kauden päätyttyä.
Kuplii alla: Ilari Äijälä FC Honka, Antti Ojanperä Haka, Njazi Kuqi TPS, Timi Lahti HJK, O'Brien Woodbine VPS/HJK, Eero Korte JJK...
FLOP-10
1. David Ramadingaye, HJK
- Onneksi Haka onnistui väistämään tämän herran palvelukset. Taidot eivät riitä edes vähää alusta liigassa keskikentän keskustaan, eikä kyllä muillekaan pelipaikoille. Optiovuosi edessä, jonka todennäköisesti pelaa jossain ihan muualla kuin liigassa.
2. Albert Kuqi, Haka
- Tätä Haka sen sijaan ei jostain syystä väistänyt, vaikka Uusi Lahti Cupista lähtien oli nähtävissä, että Kuqi on pelkkä huumorivaihtoehto. Pelillisesti ei mitään annettavaa, mutta onpahan aina välillä saanut nauraa.
3. Zakaria Abahassine, RoPS
- Ei mitään käyttöä liigassa. Ei osaa haastaa 1 vs. 1 -tilanteissa, laukaus ei ole kummoinen ja fysiikkakaan ei riitä. Ensi kauden Ykkösessä voisi mennä jo rotaatiomiehenä.
4. Mikk Reintam, JJK
- Siinä missä JJK onnistui hyökkäyspään hankinnoissaan, ei jo ennestään heikohkoa puolustusta saatu vahvistettua nimeksikään. Pitkällä sopimuksella kiinnitetty nuori viroilainen oli etenkin alkukaudesta todellinen hasardi ja vaikka loppukaudesta otteet ovatkin tasaantuneet, niin JJK-puolustuksen heikoin lenkki on edelleen kyseessä. Ja tämä kertoo jo aika paljon, kun kilpailijoina on Anssi Virenin kaltaisia suorittajia.
5. Paco Corr, VPS
- Porista vaasaan hankittu toppari ei ole missään olosuhteissa liigatasoa. Pakon edestä on saanut minuutteja loukkaantumisten takia, muuten ei pitäisi olla mitään asiaa liigapeleihin.
6. Kalle Parviainen, FC Inter
- Arvostan Parviaisen pelaajana ja ihmisenä korkeammalle kuin monet muut, mutta pelaajahankintana Parviainen oli Interiltä huono. Kolme polvileikkausta neljän edellisen vuoden aikana käyneen pelaajan kiinnittäminen kolmen vuoden sopimuksella oli suuren suuri riski, joka valitettavasti kostautui. Parviainen ei ole pelannut otteluakaan Interissä kauden aikana ja koko urankin jatko on vaakalaudalla.
7. Toni Kallio, FC Inter
- Parviaisen polvivamman otettua pahaa takapakkia Inter hankki korvaajaksi vanhan maajoukkuejyrän. Epävarmempaa topparipelaamista en ole nähynt Tehtaan kentällä vuosiin kuin mitä Kallio esitti taannoisessa Haka - Inter -ottelussa. Muissakin näkemissäni Interin otteluissa Kallio on ollut todella huono.
8. Sakari Saarinen, RoPS
- Älytön hankinta RoPS:lta. Liigapelaajan irvikuva, joka ei osaa sijoittua, ei osaa lukea peliä, eikä syöttää ja jolla ei ole tekniikkaa nimeksikään hankittiin napapiirille johtamaan keskikenttää. Päättömällä tsemppaamisellaan kulttipelaajan rooliin Tampereella nousseesta Saarisesta ei ole RoPS:lle mitään hyötyä.
9. Giorgi Khidasheli, Jaro
- Khidasheli ehti jo lähtemään Ykkösen puolelle enemmän tasoaan vastaaviin peleihin, kun liigassa kankea ja kömpelö hyökkääjä ei tulosta saanut tehtyä.
10. Mate Dujilo, MyPa
- Loukkaantumistilannetta paikkaamaan hankittu Dujilo lähti hasardilinjalle heti debyytissään, eikä otteet merkittävästi ole parantunut senkään jälkeen. Valahti nopeasti vaihtopenkille ja sitä myöten myös niukasti mukaan FLOP-10:iin.
Hyviä vaihtoehtoja flopeiksi myös Niko Ikävalko IFK Mariehamn, Lassi Luoto Haka, Tommi Vesala MyPa, Mika Lahtinen ja Jaakko Isteri RoPS...
Valkomusta maailma on paikka minun pääni sisällä. Tämän blogin avulla pääset kurkistamaan sinne, jos suinkin uskallat. Suuntaviivat ja värityksen tuolle maailmalle antaa jalkapallo ja Valkeakosken Haka, mutta kyllä sieltä muutakin löytyy. Paljon. Blogikartalla tämä kyhäelmä sijoittunee jonnekin yleismaailmallisten, jalkapalloa käsittelevien musiikkiblogien sekaan.
torstai 22. syyskuuta 2011
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
Silly Seasonin TOP-10 - Jälkipyykin aika
Tein tuossa kevättalvella oman TOP 10 -listani Veikkausliigajoukkueiden tekemistä hankinnoista. Nyt kun siirtoikkunat ovat tämän kauden osalta kiinni ja joukkueiden hankinnat hyvin pitkälti paketissa, voidaan kurkata menneeseen ja katsoa kuinka hyvin allekirjoittaneen asiantuntemus löysi osumat siirroista.
TOP-10 näytti siis helmikuussa tältä:
1. MacPherlin Omagbemi Dudu, FC Honka
2. Mikko Manninen, JJK
3. Domagoj Abramovic, FC Inter
4. Tomi Maanoja, FC Honka
5. Sebastian Mannström, HJK
6. Ilari Äijälä, FC Honka
7. Mikko Innanen, MyPa
8. Marco Matrone, Haka
9. Magnus Bahne, FC Inter
10. Berat Sadik, HJK
Sitten hieman kommenttiraitaa:
1. Dudu
- No ei osunut ei. Sijoitus TOP-10:ssä ylipäätään pitäis olla kiven alla. 7 maalia 17 ottelussa ei ole sitä mitä Honka haki, eikä todellakaan sitä mihin Dudu parhaimmillaan pystyisi.
2. Mikko Manninen
- Osuma. Manu on yhdessä siskonsa Jani Virtasen kanssa ollut erittäin tärkeässä roolissa siinä, että JJK:n europaikka- ja mitalihaaveet ovat edelleen elossa. Takuuvarma suorittaja.
3. Domagoj Abramovic
- No ei sitten millään TOP-10 -sijan arvoinen suoritus. Etenkin Furuholmin kova maalivire on pitänyt Aramovicin lähinnä toisen jakson vaihtomiehen roolissa, mutta siitä huolimatta kolme maalia 23 pelissä on auttamatta liian vähän.
4. Tomi Maanoja
- Ei missään nimessä kuuluisi listalle, ainakaan näin hyvälle sijoitukselle. Esitykset olleet todella ailahtelevia ja Maanojan piikkiin voidaan laskea tältä kaudelta enemmän maaleja kuin aiemmilta Honka-kausilta yhteensä.
5. Sebastian Mannström
- Höpöhöpö. Jäänyt Klubissa täysin rotaatiomiehen rooliin, eikä minuutteja ole liiemmin herunut edes elokuun lopun siirtoruletin jälkeen.
6. Ilari Äijälä
- Äijälä on vetänyt ihan kelpo kauden Hongan puolustuslinjassa ja keskikentän laidalla, tehden samalla kolme maaliakin. Kuudes sija voi olla hieman liikaa, mutta TOP-10:n tienoilla joka tapauksessa. Vähintään ok-tason hankinta Hongalta.
7. Mikko Innanen
- No ei ole Innallakaan oikein irronut itäisellä Paskakoskella. Pelannut MyPa:n kaikissa liigamatseissa ja tehnyt ainoastaan kaksi maalia. Peliminuutit kertovat, että jotain Inna on tehnyt oikeinkin, mutta Haka-aikojen maalitehtailuun on vielä matkaa.
8. Marco Matrone
- Perusvarma kausi Matronelta takana, mutta ei kyllä liigan TOP-10 -ainesta, mitä siirtoihin tulee. Jos lista olisi tehty myöhemmin, niin tällä paikalla olisi Hakasta joko Shane Robinson tai Antti Ojanperä
9. Magnus Bahne
- Aikalailla oikeassa paikassa on Bahnen nimi. On saanut luottoa Interin tolppien välissä ja ansaitusti. Mustat hetket ovat olleet todella vähissä ja toisaalta Bahnen kokemus on näkynyt rauhallisuutena puolustuslinjan pelaamisessa. Tai näkyi ainakin Toni Kallion hankintaan asti.
10. Berat Sadik
- Ehkä niukin naukin ansaitsee mainintansa listalla. Tai sitten ei. 12 liigamaalia on hyvä suoritus, mutta olisiko Sadikilta kuitenkin ollut lupa odottaa vielä kovempaa suoritusta?
Aikalailla siis 50-60 -hengessä meni osumat. Pari täyttä hutia ja pari hyvää osumaa. Seuraavaksi ajattelin sitten kertoa, että miten asia on oikeasti ollut. Ketkä ne parhaimmat hankinnat olivat? Entä ne, joista ei olisi kannattanut maksaa edes Ykkösessä? Tuskin maltatte edes odottaa...
TOP-10 näytti siis helmikuussa tältä:
1. MacPherlin Omagbemi Dudu, FC Honka
2. Mikko Manninen, JJK
3. Domagoj Abramovic, FC Inter
4. Tomi Maanoja, FC Honka
5. Sebastian Mannström, HJK
6. Ilari Äijälä, FC Honka
7. Mikko Innanen, MyPa
8. Marco Matrone, Haka
9. Magnus Bahne, FC Inter
10. Berat Sadik, HJK
Sitten hieman kommenttiraitaa:
1. Dudu
- No ei osunut ei. Sijoitus TOP-10:ssä ylipäätään pitäis olla kiven alla. 7 maalia 17 ottelussa ei ole sitä mitä Honka haki, eikä todellakaan sitä mihin Dudu parhaimmillaan pystyisi.
2. Mikko Manninen
- Osuma. Manu on yhdessä siskonsa Jani Virtasen kanssa ollut erittäin tärkeässä roolissa siinä, että JJK:n europaikka- ja mitalihaaveet ovat edelleen elossa. Takuuvarma suorittaja.
3. Domagoj Abramovic
- No ei sitten millään TOP-10 -sijan arvoinen suoritus. Etenkin Furuholmin kova maalivire on pitänyt Aramovicin lähinnä toisen jakson vaihtomiehen roolissa, mutta siitä huolimatta kolme maalia 23 pelissä on auttamatta liian vähän.
4. Tomi Maanoja
- Ei missään nimessä kuuluisi listalle, ainakaan näin hyvälle sijoitukselle. Esitykset olleet todella ailahtelevia ja Maanojan piikkiin voidaan laskea tältä kaudelta enemmän maaleja kuin aiemmilta Honka-kausilta yhteensä.
5. Sebastian Mannström
- Höpöhöpö. Jäänyt Klubissa täysin rotaatiomiehen rooliin, eikä minuutteja ole liiemmin herunut edes elokuun lopun siirtoruletin jälkeen.
6. Ilari Äijälä
- Äijälä on vetänyt ihan kelpo kauden Hongan puolustuslinjassa ja keskikentän laidalla, tehden samalla kolme maaliakin. Kuudes sija voi olla hieman liikaa, mutta TOP-10:n tienoilla joka tapauksessa. Vähintään ok-tason hankinta Hongalta.
7. Mikko Innanen
- No ei ole Innallakaan oikein irronut itäisellä Paskakoskella. Pelannut MyPa:n kaikissa liigamatseissa ja tehnyt ainoastaan kaksi maalia. Peliminuutit kertovat, että jotain Inna on tehnyt oikeinkin, mutta Haka-aikojen maalitehtailuun on vielä matkaa.
8. Marco Matrone
- Perusvarma kausi Matronelta takana, mutta ei kyllä liigan TOP-10 -ainesta, mitä siirtoihin tulee. Jos lista olisi tehty myöhemmin, niin tällä paikalla olisi Hakasta joko Shane Robinson tai Antti Ojanperä
9. Magnus Bahne
- Aikalailla oikeassa paikassa on Bahnen nimi. On saanut luottoa Interin tolppien välissä ja ansaitusti. Mustat hetket ovat olleet todella vähissä ja toisaalta Bahnen kokemus on näkynyt rauhallisuutena puolustuslinjan pelaamisessa. Tai näkyi ainakin Toni Kallion hankintaan asti.
10. Berat Sadik
- Ehkä niukin naukin ansaitsee mainintansa listalla. Tai sitten ei. 12 liigamaalia on hyvä suoritus, mutta olisiko Sadikilta kuitenkin ollut lupa odottaa vielä kovempaa suoritusta?
Aikalailla siis 50-60 -hengessä meni osumat. Pari täyttä hutia ja pari hyvää osumaa. Seuraavaksi ajattelin sitten kertoa, että miten asia on oikeasti ollut. Ketkä ne parhaimmat hankinnat olivat? Entä ne, joista ei olisi kannattanut maksaa edes Ykkösessä? Tuskin maltatte edes odottaa...
maanantai 19. syyskuuta 2011
Oikeus nöyryyttämiseen
Katselin taas viikonloppuna aika ison kasan jalkapalloa. Lauantai-illan päätteeksi oli tarjolla Barcelona - Osasuna -ottelun loppu, johon pääsin käsiksi samalla, kun Barcelonan pelaajat tuulettivat David Villan tekemää 7-0 maalia. Maali syntyi noin vartti ennen loppua. Hetki tuon maalin jälkeen (en muista oliko ottelun viimeiseksi jäänyt 8-0 maali jo syntynyt) suuresti arvostamani selostaja Tuomas Virkkunen kaipasi UEFA:lta sääntöä, jonka perusteella tällaiset murskajaiset voitaisiin tuomarin päätöksellä lopettaa kesken. Käsittääkseni Virkkunen oli tässä tosissaan, sillä muistan kuulleeni vastaavan kommentin aiemminkin Tuomaan suusta.
Olen Virkkusen kanssa täysin eri mieltä. Jalkapallo-ottelua, tai minkään muunkaan lajin kilpailullista ottelua ei missään nimessä tule lopettaa kesken sen takia, että toinen joukkue on paljon toista parempi. Jos toinen joukkue on sääntöjen sallimien pelillisten keinojen avulla parempi niin antaa palaa. Heillä on oikeus nöyryyttää huonompaansa. Itseasiassa minun mielestäni se olisi paljon nöyryyttävämpää, jos ottelu lopetettaisiin kesken 8-0 tilanteessa, eikä tappiolla olevalle joukkueelle jätettäisi mahdollisuutta kavennusmaaliin. Osasunallakin oli paikkansa tehdä se yksi Barcelonan kahdeksannen jälkeen. Rikkoa vastustajan nolla ja näyttää sillä, että hekin osaavat. Että he eivät murru ylivoiman edessä.
Eikä sovi epäillä ettenkö tietäisi mistä puhun. Hämeen C-junioreiden piirinsarja ei ihan vastaa La Ligaa, mutta yhtä kaikki, kilpasarja sekin oli. Jostain syystä satuimme C-junioreissa Hakan saman ikäluokan ykkösjoukkueen kanssa samaan sarjaan ja jälki oli sen mukaista. Pallo-Kärpät kävivät ottamassa Lotilan nurmella 19-0 kupoliin. Eihän se hauskaa ollut kaivaa sitä palloa verkosta, kun Mörri Paatelainen sai toisen hattunsa täyteen jossain kymmenennen maalin paikkeilla, mutta kyllä se omalta osaltaan kasvatti. Sai näytteen siitä, että vielä pitäisi hieman harjoitella, jos aikoo joskus liigapelaajaksi. Ja toisaalta ei me ihan koko kesää oltu vastaanottajan roolissa, kyllä niitä murskavoittoja tuli jossain turnauksissa meillekin ja silloin oli meidän vuoromme nauttia.
Joskus puhuttiin myös Kerlonin hyljetempusta, jonka osa jalkapalloyleisöstä tuomitsi ylimieliseksi vastustajan nöyryyttämiseksi. Sitähän se toki onkin, mutta Kerlonilla on siihen täysi oikeus, jos hän sen osaa. Pallon pompottelua päällä ei säännöissä ole kielletty. Toki Kerlonin on turha itkeä, jos hyljetempun johdosta tulee osumia. Totta kai vastustajan puolustus yrittää temppuilijan pysäyttää.
Jos puhutaan kilpasarjojen ulkopuolisista peleistä, kuten esimerkiksi jostain Nuoren Suomen kaikki pelaa -harrastusmatseista, niin silloin ymmärrän jonkinlaiset rajoitukset näissä, etenkin maalimäärien suhteen. Pelien keskeyttämistä en kannata, mutta esimerkiksi kymmenen maalin jälkeen huonompi voisi ottaa vaikka yhden kenttäpelaajan lisää kentälle. Ihan hyvä kokeilu oli myös taannoin kiekon puolella E-junioreissa käytössä ollut sääntö, jonka perusteella pöytäkirjanpito lopetettiin toisen joukkueen viidennentoista maalin jälkeen.
Älkää siis poistako nöyryyttämisen mahdollisuutta säännöistä. Paremmalla on oikeus olla parempi ja paljon paremmalla on oikeus olla paljon parempi.
Olen Virkkusen kanssa täysin eri mieltä. Jalkapallo-ottelua, tai minkään muunkaan lajin kilpailullista ottelua ei missään nimessä tule lopettaa kesken sen takia, että toinen joukkue on paljon toista parempi. Jos toinen joukkue on sääntöjen sallimien pelillisten keinojen avulla parempi niin antaa palaa. Heillä on oikeus nöyryyttää huonompaansa. Itseasiassa minun mielestäni se olisi paljon nöyryyttävämpää, jos ottelu lopetettaisiin kesken 8-0 tilanteessa, eikä tappiolla olevalle joukkueelle jätettäisi mahdollisuutta kavennusmaaliin. Osasunallakin oli paikkansa tehdä se yksi Barcelonan kahdeksannen jälkeen. Rikkoa vastustajan nolla ja näyttää sillä, että hekin osaavat. Että he eivät murru ylivoiman edessä.
Eikä sovi epäillä ettenkö tietäisi mistä puhun. Hämeen C-junioreiden piirinsarja ei ihan vastaa La Ligaa, mutta yhtä kaikki, kilpasarja sekin oli. Jostain syystä satuimme C-junioreissa Hakan saman ikäluokan ykkösjoukkueen kanssa samaan sarjaan ja jälki oli sen mukaista. Pallo-Kärpät kävivät ottamassa Lotilan nurmella 19-0 kupoliin. Eihän se hauskaa ollut kaivaa sitä palloa verkosta, kun Mörri Paatelainen sai toisen hattunsa täyteen jossain kymmenennen maalin paikkeilla, mutta kyllä se omalta osaltaan kasvatti. Sai näytteen siitä, että vielä pitäisi hieman harjoitella, jos aikoo joskus liigapelaajaksi. Ja toisaalta ei me ihan koko kesää oltu vastaanottajan roolissa, kyllä niitä murskavoittoja tuli jossain turnauksissa meillekin ja silloin oli meidän vuoromme nauttia.
Joskus puhuttiin myös Kerlonin hyljetempusta, jonka osa jalkapalloyleisöstä tuomitsi ylimieliseksi vastustajan nöyryyttämiseksi. Sitähän se toki onkin, mutta Kerlonilla on siihen täysi oikeus, jos hän sen osaa. Pallon pompottelua päällä ei säännöissä ole kielletty. Toki Kerlonin on turha itkeä, jos hyljetempun johdosta tulee osumia. Totta kai vastustajan puolustus yrittää temppuilijan pysäyttää.
Jos puhutaan kilpasarjojen ulkopuolisista peleistä, kuten esimerkiksi jostain Nuoren Suomen kaikki pelaa -harrastusmatseista, niin silloin ymmärrän jonkinlaiset rajoitukset näissä, etenkin maalimäärien suhteen. Pelien keskeyttämistä en kannata, mutta esimerkiksi kymmenen maalin jälkeen huonompi voisi ottaa vaikka yhden kenttäpelaajan lisää kentälle. Ihan hyvä kokeilu oli myös taannoin kiekon puolella E-junioreissa käytössä ollut sääntö, jonka perusteella pöytäkirjanpito lopetettiin toisen joukkueen viidennentoista maalin jälkeen.
Älkää siis poistako nöyryyttämisen mahdollisuutta säännöistä. Paremmalla on oikeus olla parempi ja paljon paremmalla on oikeus olla paljon parempi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)