Homoillastahan tässä on kyse. Mistäpä muustakaan kuin Homoillasta ja tuosta jalosta miesten hommasta - homoilusta. Kun miehet homoilee, niin siinä on naiset vain tiellä, sanoi jo vanha sananlaskukin. Homohomohomohomohomo. HOMO! Ja kyllä minä tiedän, että naisetkin voivat olla homoseksuaaleja.
Homohan tässä on ollut päivän sana jo kohta viikon. YLE:n Homoilta lienee jo sellainen käsite, että sen voi kirjoittaa isolla alkukirjaimellakin. Minähän en Homoiltaa muilta kiireiltäni nähnyt, tai oikeammin ehkä sen takia, että katson televisiota hyvin vähän. YLE Areenassahan tuo olisi edelleen nähtävissä ja todennäköisesti sen sieltä jonain päivänä katson, kunhan ensin eteen tulee tilanne, johon tarvitsee jo etukäteen virittäytyä raivon valtaan. Yleensä pelkkä Päivi Räsäsen näkeminen riittää tuohon. Mutta ei Päivistä enempää, jotta en saa syytettä kunnianloukkauksesta tai jostain vastaavasta.
Sitä minä tämän kaiken homokeskustelun keskellä vain ihmettelen, että miksi homoista pitää olla jotain mieltä? Mikä homoista ja homoilusta tekee sellaisen asian, että siitä pitää olla aktiivisesti jotain mieltä? Tai miksi sitä mielipidettä pitää nähdyllä aktiivisuudella kysellä? Onko se tosiaan raamatusta kiinni, koska raamattu käsittääkseni kieltää homouden? Ei minulta ainakaan kovin monesta muusta raamatun kohdasta kysellä mielipidettä nähdyllä aktiivisuudella.
Jollain tasolla minä ymmärrän vielä sen, että kirkon kantaa asiaan peräänkuulutetaan, juuri tuon raamatun takia - onhan raamattu evankelis-luterilaisen kirkon olennainen kulmakivi, tai oikeammin peruskivi. Omasta raamatun lukemisestani on yli kymmenen vuotta (luin koko kirjan kannesta kanteen rippikouluikäisenä), mutta muistelen, että siellä on aika monta muutakin kohtaa, joiden kanssa kirkko on nykymaailmassa lirissä. Ja siinä valossa on vaikea nähdä perusteluja sille, miksi homoilla ei voisi olla kirkon suhteen samoja oikeuksia kuin heteroilla. Ja mitä homojen adoptio-oikeuteen tulee, niin... no, jos homopareille ei sallita adoptiota, niin samalla narkomaaneilta ja alkoholisteilta tulisi lääketieteen keinoin estää lisääntyminen.
YLE:n Homoillan jälkeen on päivittäin kerrottu jopa valtakunnan uutisissa siitä kuinka kirkosta eronneiden määrä rikkoo edellisiä ennätyksiä ja syyksi todetaan YLE:n Homoilta, jossa keskustelijoiden joukosta löytyi kuitenkin tietojeni mukaan ainoastaan yksi kirkon edustaja. Loput, muun muassa jo mainittu Päivi Räsänen, edustivat muita yhteisöjä, joista suurin osa on, voisiko sanoa, äärikiihkoilijoita kristinuskon suhteen. Äärikonservatiivisia ainakin. Kirkko siis joutui tavallaan epäreiluun asemaan näiden päiviräsästen takia. Hyvä ystäväni Markus Virtanen tuossa aamupäivällä totesi omaan elämääni hyvin soveltuvan vertauksen: en minäkään ole lopettanut minulle rakkaan jalkapallon seuraamista, vaikka jalkapallon piiristä löytyy pieni, mutta äänekäs vähemmistö huligaaneja, jotka ovat omiaan maalaamaan kannattajien mainetta mustaksi urheiluihmisten keksuudessa. Enkä minä eronnut kirkostakaan Homoillan huligaanien takia, vaikka sitä rehellisyyden nimissä harkitsinkin. Jatkan siis lähes stereotyyppisenä tapakristittynä kirkossa, johon olen kuulunut kasteestani saakka. Kirkossa joka jostain syystä painii aktiivisesti homojen kanssa par'aikaa. Kirkossa, jolla ei ole selvää kantaa homouteen, mikäli erästä piispaa on uskominen (ja mikäli muistan lainauksen oikein) ja kirkossa, jolla se kanta kuitenkin pitäisi olla, koska sitä jatkuvasti siltä kirkolta kysellään.
Aika monta kysymystä tuli esitettyä, mutta enpä minä niihin vastausta osaa antaa. Omalta osalta ajattelin ratkaista tämän ongelman, jota ei ole, sillä, että annan homojen olla ja homoilla rauhassa. Ihan samalla tavalla kuin annan kirjastonhoitajien, tummahiuksisten ja sammakkoprofessoreidenkin olla. Annan jopa päiviräsästen ja joukopihojen olla, vaikka tekisi mieli olla antamatta. Kyllä minä mielipiteeni näistä voin tarvittaessa kertoa, kuten vaikka esimerkiksi sen, että suurin osa tuntemistani homoista on sosiaalisesti moninverroin meitä heteroja taitavampia. Mutta en minä aktiivisesti ajatellut olla mitään mieltä. Jätän siis vesilasin rauhaan, jotta myrsky tasaantuu ennen seuraavaa hörppyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti