Jospa tässä Inter - Barcelona matsin lomassa rustailisi joitakin aatoksia Hakan eilisestä avausmatsista tämän kauden Veikkausliigassa. (On muuten Barcelona ollut melko suvereeni tähän mennessä.)
Pitkä odotus tuli kuin tulikin lopulta päätökseensä eilen, kun jokusen sekunnin yli puoli seitsemän illalla erotuomari Tero Nieminen puhalsi Hakan ja TPS:n välisen Veikkausliigamatsin käyntiin. Tehtiksen vajaat 1500 katsojaa saivat alusta asti kuulla kilpalaulantaa päätykatsomosta, kun sekä Sissiryhmä, että Hakapeliitat pääsivät vihdoin irti kevätlaitumille. Oma huutokunto ei ollut vielä paras mahdollinen; ääni alkoi murtumaan seitsemän minuutin pelin jälkeen, kurkkukipu tuli seuraksi jossain puolen tunnin paikkeilla ja päänsärky toisella jaksolla. Onneksi päänsärky ei sentään johtunut itse pelistä.
Matsi lähti käyntiin varsin varovaisesti ja tunnustelevasti. (Wesley Sneijder tasoitti juuri UCL-matsin 1-1:een.) Harhasyöttöjä nähtiin puolin ja toisin, eikä kumpikaan ollut innokas ottamaan pelin hallintaa itselleen huonokuntoisella Tehtiksen nurmella. Hieman reippaan kymmenen minuutin pelin jälkeen Haka alkoi kuitenkin viemään peliä ja pallo pyöri useita pidempiä jaksoja TPS:n hyökkäyskolmanneksella samalla, kun TPS keskittyi nopeisiin vastahyökkäyksiin. Ja kun Haka ei merkittävän vaarallisia paikkoja saanut luotua, niin TPS:lle avautui parikin hyvää maalipaikkaa. Ensin Mika Ääritalo karkasi vasemmasta laidasta läpi, mutta ottelun ylivoimaisesti paras pelaaja, Janne Korhonen, pääsi peittämään vedon kulmaksi. Hetki tuon jälkeen Babatunde Wusu pääsi Toni Kuivaston huolimattoman pelaamisen jälkeen nokakkain Korhosen kanssa, mutta Janne veti jälleen pidemmän korren. Ensimmäisellä jaksolla ei maaleja nähty Hakan hallinnasta ja TPS:n hyvistä paikoista huolimatta.
Toiselle jaksolle TPS:kin sai ottelun juonesta kiinni ja oli ajoittain hyvinkin niskan päällä. TPS yritti pystypalloilla saada Babatunde Wusua ja Jonatan Johanssonia irti Hakan puolustuslinjasta, mutta toisella jaksolla Hakan linja piti jo hieman paremmin. Tosin pariin otteeseen Korhonen joutui edelleen venymään parhaansa. Todellisen gamesaverin Korhonen nappasi toisen jakson puolen välin jälkeen, kun Robert Milsom pääsi Hakan vitosen boksissa vetämään irtopalloon, mutta Korhonen ehti vielä siihenkin eteen ja sai vangittua pallon pienen pompottelun jälkeen. Jakson loppu mentiin melko vauhdikkaasti päästä päähän ja voittomaalin olisi voinut tehdä kumpi tahansa joukkueista. Vaan eipä tehnyt ja pisteet tasattiin maalittomalla tasapelillä.
Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että Hakan hallinnasta huolimatta TPS oli se, joka maalipaikkojen valossa oli lähempänä voittoa. Joka tapauksessa melko hapuilevan talvikauden jälkeen oli näkemääni Haka-esitykseen tyytyväinen. Keskikenttä pelasi hyvän ottelun molempiin suuntiin, eivätkä pelaajien väliset etäisyydet kasvaneet liian suuriksi. Puolustuskin pelasi laitoja myöden isossa kuvassa hyvän ottelun, sillä TPS:n paikat rakentuivat suurimmaksi osaksi puolustuksen henkilökohtaisista virheistä.
Hyökkäyskolmannes oli Hakan pelaamisesta vaisuin, eikä TPS:n boksissa tapahtunut koko ottelussa oikeastaan mitään huiman vaarallista. Ensi viikon maanantaina vastaan asettuu vielä TPS:aakin kovempi nippu, eli HJK suomifutiksen todellisessa Klassikko-ottelussa, johon näin kannattajana voi TPS-pelin jälkeen läheteä rauhallisin mielin haastamaan rakkaita vihollisia. Tuosta matsista ja Klassikoista yleensä tulossa lisää juttua myöhemmin tällä viikolla.
Nyt takaisin UCL:n pariin, matsi on edelleen 1-1 ja paljon tasaisempi kuin tekstiä aloitellessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti